torstai 14. tammikuuta 2016

Ajatus tökkii - tökitään takaisin


Täällä mä olen - ihkaelävänä ja hengissä!

Pidän bloggaamisesta ihan tosissani. Tämä blogi on tuonut itselleni tietynlaisen uuden ja erilaisen sisällön elämääni, joka on positiivisessa mielessä erittäin hyvä juttu.

Vaikka teitä lukijoita ei juurikaan ole, niin haluan ehdottomasti jatkaa. Olen aika luova ja syvällisesti asioita miettivä tyyppi, joten tekee todella hyvää että minulla on alusta jossa saan itseäni luovasti toteuttaa - juuri niirä sfääreillä kuin itse haluan.

Lähiaikoina mielessäni on silti pyörinyt blogin idea ja sen kehittäminen. Ensin ehkä miettii, että mitä järkeä blogata kun ei kuitenkaan kukaan lue? Tämä on väärä ajattelutapa, sillä tärkeintä minulla on blogata omaksi ilokseni. Toinen mitä olen ajatellut on se, että miksi ihmeessä pidän tätä surkeaa blogia kun paljon parempaakin on tarjolla laadukkailla kuvilla ja rikkaammalla sisällöllä.

Tästä kuitenkin havahduin ideaan, että blogia on ehdottomasti pidettävä omaksi iloksi jotta vältytään siltä että kyseenalaistetaan koko ajan blogin järkevyys tai järjettömyys. Kun se tulee kuin itsestään ei sitä tarvitse kyseenalaistaa.

Blogini on vaan kovin tavallinen ja arkinen. Tuntuu, että minussa ei ole mitään erikoista. Tuntuu, että blogimaailma pursuaa blogeja joiden sisältö on todella hyvä ja kuvat mahtavia. Esimerkiksi kun itse puhun kuntoilusta ja treenaamisesta, tuntuu se todella tylsältä ilman hienoja kuvia - mutta kuvat eivät myöskään tule olemaan mitään erikoisia koska minusta ei kukaan tule ottamaan kuvia esimerkiksi salilla ollessani. Tajusin kuitenkin, että ehkä minulla on mahdollisuus kääntää tämä koko homma päälaelleen; blogini plussa tulee tulevaisuudessa olemaan arkisuus ja ihmisyys. Se, että elämä ei ole jatkuvaa tuhlailua, päivänasuissa poseeraamista tai muutenkaan luksusta. 

Eli jatkossakin aion olla tavallinen ja "tylsä" itseni. Blogi painottuu arkielämäni ympärille ilman sen kummempia vaatimuksia. Blogia pidetään omaksi iloksi, mutta tottakai te siellä ruudun toisella puolella olette positiivinen lisä tähän hommaan. Tärkeintä on, että kaikki lähtee itsestä ja että blogi on samankaltainen kuin oikea elämänikin - kun se on näyteltyä kulissia niin se ei ole aitoa. Tahdon blogata elämästäni johon sisältyy arjen ilot, huolet, surut, aratkin asiat.

Xoxo